sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Tallinnan tuliaisia

Lomailimme siskoni kanssa Tallinnassa huhtikuun puolivälin paikkeilla. Reissuilta on tapana ollut tuoda tuliaisia kurssikavereiden ihasteltavaksi. Piipahdimme Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseossa. Hieno paikka, tykkäsin kovasti tästä pienestä museosta! Ylimmässä kerroksessa oli nähtävillä virolaista muotoilua ja suunnittelua vuosien varrelta. Alemmissa kerroksissa on vaihtuvia näyttelyitä. Tämän kevään näyttelyistä ei valitettavasti ollut museokaupassa tarjolla minkäänlaisia julkaisuja, joten täytyy hämmästellä kuvia omasta kamerasta.

Esillä oli muun muassa värikylläinen näyttely "Marimekko. Design. Suomi." En ole juurikaan välittänyt Marimekon tuotannosta ja joka paikkaan leviävä Unikko saa niskavillat nousemaan pystyyn. Mutta että tällaista! Tätä minä haluan!







Pohjakerroksessa oli u-p-e-a korunäyttely "Think Twice: New Latin-American Jewelry". Korut olivat uskomattomia taideteoksia, materiaalit vaihtelivat suuresti aina perusmetalleista luuhun ja ihmisen hiuksiin asti. Tässä vain muutamia esimerkkejä, voi kunpa tämä näyttely tulisi Suomeenkin!

Lúcia Abdenur, Brasilia. "Green Reliquary" ja "Red Reliquary" (2005). Hopea, lasi, luonnollinen pigmentti.

Maria Paula Amezcua, Meksiko. "Altar Itinerante", 2007. Messinki, hopea, lasi, paperi, tekstiili, glitter, epoksi.

PS. Pieni nettisurffailu paljasti, että tämä koru oli ilmeisesti Tallinnan vitriinissä väärin päin! Tämä on korun nurja puoli ja oikea puoli koostuu paloista, jotka ovat kaikki samanlaisia keskenään. Nyt tarvitsisi ihan oikeasti päästä näkemään, miten päin koru on muissa näyttelyissä ollut! 

Teresa Margolles, Meksiko. "Ajuste de Cuentas 16", 2007. Kulta, ikkunalasi, timantti.

Célio Braga, Brasilia. "Escapularius I-IV", 2010. Litistetyt lääkelaatikot, glitter, pihka, uskonnolliset riipukset, uskonnolliset nauhat.



torstai 6. joulukuuta 2012

Elämyksestä teos

Viime lukukaudelta minulta jäi rästeiksi "Elämyksestä teos - kollaasi kankaista tai muista materiaaleista". En saanut työtä kevään aikana valmiiksi, vaikka ajatus olikin selkeänä mielessä ja muistikirjan sivuilla. Ohjeistuksessa kyllä mainittiin taustakangas, johon eri tekniikoin kiinnitetään erilaisia materiaaleja, mutta ohjeistuksethan ovat vain ohjeistuksia.

Olen muutamana vuonna osallistunut Väriä luonnosta -kasvivärjäyskurssille. Tuo kurssi on kesän kohokohta, kolme intensiivistä päivää luonnon keskellä, patojen poristessa ja värien monenkirjavaa loistoa ihaillessa. Tuo kurssi on aina elämys, vaikka sen on kokenut jo monesti. Halusin tehdä kollaasin tuosta elämyksestä.

Samoihin aikoihin kävin läpi kirjalaatikoitani. Monenlaista sieltä löytyykin ja koin pientä hengentuskaa löytäessäni paljon moniosaisia kirjoja. Kauniit kannet, tarinoita sisällä. Yhden kaksiosaisen kirjan valitsin kollaasini pohjaksi, sain kollaasilleni nimenkin sen suuremmitta vaivoitta. Heinäkuussa sain kollaasit valmiiksi, mutta ne unohtuivat kassin pohjalle käsityönurkkaukseeni. Nyt löysin ne ja on korkea aika esitellä ne myös blogissa.

Olosuhteiden oikkuja I & II

Olosuhteiden oikkuja I: keltaisia ja punaisia

Olosuhteiden oikkuja II: vihreitä



Materiaalit: vanha kirja, koivunoksat, kasvivärjättyjä lankoja, liima.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Silmät avautuvat

Arkemme on täynnä pieniä asioita, jotka jäävät liian usein huomaamatta. Nyt saamme tutkia haluamaamme kohdetta vuoden ajan. Tavoitteena on oppia tarkkailemaan ja havainnoimaan säännöllisesti jotakin kohdetta tai sen muutoksia ja dokumentoimaan se.

Ryhmämme keksi paljon hyviä tarkkailun kohteita laidasta laitaan; iltataivas, oman työelämän muuttuvuus ja miltä se tuntuu, kaurapuuron ominaisuudet... Minä päätin kuvata joka viikko jonkin keltaisen esineen tai asian. Vuoden aikana vastaan tulleita Keltaisuuksia pääsee katsomaan omalta sivultaan.

Havaintoprojektin jälkeen pohdimme miten tarkkailu onnistui ja suunnittelemme ja toteutamme aiheesta teoksen.

perjantai 12. lokakuuta 2012

Värimatka II - luonnosta kankaalle

Näissä syventävissä kokeilevissa ei enää tarvitse herätellä luovutta kesäloman jälkeen vaan hyppäsimme heti syksyn kokeiluihin. Ensimmäinen tehtävänantomme kuuluu näin:

Värimatka II - luonnosta kankaalle
  • kontaktivärjäys kasveilla, värin reaktio ja materiaalin toimivuus
Joten eipä sitten muuta kuin tuumasta toimeen! Sovimme ryhmässä millaisia kasveja kukakin tuo seuraavan viikon värjäysiltaan. Pajunlehtiä, kehäkukkaa, samettikukkaa, marja-aronian marjoja, tarhakäenkaalia.... Yhteensä 11 eri kasvia tai kasvisekoitusta.

Pajunlehtiä odottamassa pataan pääsyä.
Kontaktivärjäykset olivat minulle tuttuja kasvivärjäyskursseilta. Mutta kertaus on opintojen äiti!

1. Kasvien hauduttaminen : Kasvit upotetaan pieneen määrään kylmää vettä ja veden lämpötila nostetaan melkein kiehuvaksi. Rakenteesta riippuen kasveja haudutetaan 1 - 4 tuntia, jos aikaa on, voi hauduttaa vaikka yön yli. Hauduttamisen aikana kasvin rakenne hajoaa ja väripigmentit irtoavat.  

Kehäkukat ja samettikukat hautumassa.
2. Kankaat ja langat pestään ja puretetaan alunalla. Purettaminen parantaa materiaalin värinottokykyä, mutta ei ole pakollista. Anna materiaalin hautua lämpimässä puretusvedessä vähintään tunnin ajan. Purista materiaalista liika neste pois ennen värjäystä.


3. Levitä materiaali muovin päälle ja aseta märät, nihkeät kasvit materiaalin päälle, joko tasaisesti tai eri tavalla rytmitellen.

4. Materiaali taitellaan tai kääritään kasveineen kaikkineen kääröksi muovipuussiin, joka vielä kääritään tiukaksi paketiksi. Pakettiin voi lisätä värilientä, jos haluaa epäselviä, liukuvia kuvioita. Jos haluat tarkkoja kuvioita, pidä paketti mahdollisimman kuivana/nihkeänä! Sulje paketit huolellisesti ja anna niiden hautua lämpimässä vesihauteessa. Haudutusaika vaihtelee neljästä päivästä viikkoon, mutta ei haittaa vaikka ne unohtuisivatkin! Lämmitä paketteja päivittäin vesihauteessa kädenlämpöisiksi, tämä tehostaa värin tarttumista.

5. Avaa paketit ja puistele roskat pois. Huuhtele materiaali haaleassa vedessä ja pese lopuksi neutraalilla pesuaineella.

Avattuja paketteja.
Ja mitä sieltä paketeista sitten paljastuikaan? Minun kankaani näyttivät tältä:



Materiaaliksi valitsin kesällä sipulin kuorilla keltaiseksi värjättyä bourette-silkkiä. Omissa paketeissani oli muutama hyppysellinen sinipuun kuorta, pajunlehtiä, ruosteisia rautanauloja, kultanauhusta, punasipulin kuoria...

Rautanauloista tulee hyvä, tumma ruskea, joskus jopa mustaa sävyä. Niiden kanssa täytyy kuitenkin tiedostaa se tosiasia, että ajan myötä rauta ja ruoste syövyttävät kangasta. Eli näistä materiaaleista ei tehdä mitään vuosisatoja säilyviä taidetekstiilejä. Samoin huuhtelussa täytyy olla huolellinen; ruostetta ei saa päästä viemäriin, sinne jäädessään se alkaa ruostuttaa putkia. Eli materiaali huuhdellaan ämpärissä ja vesi kaadetaan ulos. Kun rautanauloilla värjättyä materiaalia työstetään, ei rautaisista kohdista kannata ajaa ompelukoneella yli. Jälleen kerran pienet ruostehippuset jäävät koneen sisään syöden sitä sisältäpäin. Muilta kohdin kangasta voi huoletta ommella myös ompelukoneella, mutta ruosteiset kohdat ommellaan käsin!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Elämän puu

Viime kevään viimeinen tehtävä oli Elämän puu. Lisäohjeena oli ommellun kirjan toteutus, mutta minun kirjani on nyt levällään ja kaikkien luettavissa ikkunassa.


 Elämän puuni kostuu kuudesta juurista yhteenkietoutuneesta puusta, joista jokainen kuvaa sukuni naista: isomummi, mummi, äiti, minä ja siskoni, ja tyttäreni.


Työ koostuu organzakerroksista, jokainen puu on ommeltu erikseen, tausta on ommeltu paloittain ja lopuksi puut on ommeltu taustaan kiinni.


Apuna työn tekemisessä käytin häviävää materiaalia. 


Materiaalit: organza (kaitaliinaa häistämme), kultalanka, häviävä materiaali, metallirengas, kultamaali.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Tervetuloa!

Tällä viikolla alkoi Kokeilevan käsityön syventävät opinnot. Seuraavat kolme vuotta heittäydymme vielä estottomammin uutta kohti eli syvennämme edellisten kolmen vuoden aikana kokeiltuja asioita. Kerään tähän blogiin myös ensimmäisten vuosien tekosia, koska edellinen portfolioblogi kaikkoontui Vuodatuksen ongelmien myötä. Tervetuloa mukaan seuraamaan kurssin tuotoksia!

Markku Piippo: "What about these, Dr. Darwin?", 2012